Koulutusleikkaukset tulivat kalliiksi

Varsinais-Suomi on viimeisen parin vuoden ajan ollut koko Suomen
mittapuulla vauraitten kasvava maakunta. Uudenkaupungin autotehdas,
Rauman telakka ja ennen muuta Turun telakan tilauskirjat ovat olleet
täynnä ja kasvu on heijastunut myös alihankkijoihin.


Kuntapäättäjien hämmästys onkin ollut sitä suurempaa: miksei kohiseva
kasvu näy verotuloissa? On selvää, että verotulot kertyvät vuoden
viiveellä, mutta sittenkin: miksei metalliteollisuuden hurja menestys näy
yleisenä vaurastumisena?


Kyllä se itse asiassa näkyy, mutta ei meillä, vaan rajojemme ulkopuolella,
vaikkapa Tallinnassa, Bukarestissa ja Varsovassa. Moni kysyy miten tässä
näin kävi!


Kyse ei välttämättä ole työvoiman liikkuvuudesta, ahneista
vuokrafirmoista ja palkkaeroista Euroopassa. Valitettavasti tilanne taitaa
olla vakavampi: suomalainen ammattikoulutus on koulutusleikkausten
seurauksena retuperällä.


Kun koulutuksesta puhutaan, puhutaan mielellään korkeakouluista ja
yliopistoista. Vasta viime aikoina on kuultu suurta huolta perushoitajien ja
sähkömiesten koulutuksesta, nyt samoja kaikuja kuulee metallimiehistä.
Asihan on niin, ettei pelkkä korkeakoulutus riitä, jonkun on ne
likaisemmatkin hommat hoidettava, ja sekin vaatii ajanmukaista
koulutusta.


Näin porvarihallitusten pitkän linjan leikkaukset ammattikoulutukseen
purevatkin nyt omaan nilkkaan. Kasvun mukaisia verotuloja valtiolle ja
kunnille ei synny, koska yhä useampi duunari kantaa palkkarahansa
Varsovaan tai Bukarestiin.

Kävikö tässä niin, että digihuumassa me emme enää uskoneet raskaaseen
teollisuuteen? Emme satsanneet perusduunariin ja hänen koulutukseensa
ja nyt maksamme sitä rajun sakon? Jos kävi, tilanne on korjattava
nopeasti, sillä työt telakoilla ja autotehtaassa jatkuvat vielä vuosia.
Kasvun oletetaan taittuvan ensi vuonna.

Kommentoi ensimmäisenä

Please check your e-mail for a link to activate your account.